Tiivistelmä Minna Törnävän väitöskirjasta: Vastaanotolla vulvodyniaa sairastava nainen


Tiivistelmä Minna Törnävän akteemisesta väitöskirjasta: Vastaanotolla vulvodyniaa sairastava nainen. Koulutusinterventioutkimus vulvodynian ja sen hoidon tietämyksestä terveydenhuolto...

Tiivistelmä Minna Törnävän akteemisesta väitöskirjasta: Vastaanotolla vulvodyniaa sairastava nainen. Koulutusinterventioutkimus vulvodynian ja sen hoidon tietämyksestä terveydenhuoltohenkilöstöllä.

Minna Törnävä on kuvannut tutkimuksessaan naisten kokemuksia vulvodyniasta ja sen hoidosta. Tutkimuksessa on myös arvioitu opiskelijaterveydenhuollon tietämystä kyseisestä sairaudesta ennen ja jälkeen koulutusintervention.Vaiheen 1 aineisto kerättiin suljetulta vulvodynia-keskustelupalstalta anonyyminä verkkokyselynä (n=33). Vaiheessa 2 kerättiin tutkimusaineistoa opiskeluterveydenhuoltohenkilöstöltä (n=191) eri puolella Suomea, kahdestatoista eri toimipisteestä ennen ja jälkeen täydennyskoulutusintervention.

Tuloksia:
* Hoitokokemukset vaihtelivat välittävästä hoitosuhteesta asiantuntemuksen puuttumiseen ja hoitoon pettymiseen. Naiset toivat esille oireiden uskomisen, diagnoosin saamisen ja tutkimusten tekemisen tärkeyden. Inhimillinen kohtaaminen koettiin tärkeäksi osaksi välittävää hoitosuhdetta. Kun apu viivästyi, kokivat naiset sairauden pahentumista ja vastaanottotilanteissa henkisen pahoinvoinnin, häpeän ja toivottomuuden tunteita. Seksuaalisuuden ja parisuhde-elämän puheeksiottaminen saattoi olla puuttellista hoitohenkilökunnan taholta. Oireita jopa vähäteltiin.
* Vertaistuki ja itsehoito koettiin tärkeäksi osaksi hoitoa. Osa tutkittavista oli kokeillut täydentäviä itsehoitomenetelmiä, varsinkin jos apu terveydenhuollosta oli jäänyt vähäiseksi. Hoitokokeiluista jätettiin kertomatta ei uskallettu kerttoa hoitohenkilökunnalle, peläten tunnustamísen hidastavan avun saamista.Toisaalta hoitohenkilökunnan antama ensi-informaatio vahvisti motivaatiota itsehoitoon. Omaa aktiivisuutta tiedon hankkimisessa pidettiin tärkeänä. Internetin kautta oli löytynyt vulvodynia-vertaistukiryhmä, joka koettiin voimaannuttavana ja jonka avulla saatiin tietoa itsehoidollisista ja vaihtoehtoisista tutkimusmenetelmistä.
* Vulvodynian vaikutus parisuhteeseen kuvattiin yleisesti kuormittavana, mutta joissakin tapauksissa voimaannuttavana tekijänä. Vulvodynia vaikutti perhesuunnitteluun joissakin tapauksissa harkitun lapsettomuuden valintana, mutta myös toiveena saada lapsi.
*Suhde iäkkäämpään puolisoon vähensi paineita seksuaalisesta tyydyttämisestä. Osa valitsi elämän ilman parisuhdetta helpottaakseen vaatimuksia tyydyttää toisen seksuaalisia tarpeita. Kivun toivottiin hellittävän ja yhdynnän onnistuvan harjoittelun myötä. Seksuaalisen kivun pelko koettiin seksuaalista nautintoa estäväksi ja halua vähentäväksi molemmilla. Myös osa koki kumppanin taholta painostusta ja pakottamista seksuaaliseen toimintaan. Kipu saattoi kuitenkin olla avain ratkaisemaan seksuaaliongelmat muilla kivuttomilla keinoilla kuin yhdynnällä.
* Terveydenhuoltohenkilökunnalta saatu tuki ja tieto koettiin merkitykselliseksi parisuhteen hyvinvoinnissa ja sairauden hyväksymisessä. Tieto lisäsi kumppanin ymmärrystä ja tukea naisen kipuja kohtaan. Kumppanin kannustava läsnäolo hoidoissa ja pariskunnan välinen kommunikointi koettiin tärkeäksi. Osalla naisista oli kokemuksia kumppanin vaikeudesta uskoa tai ymmärtää naisen kipua tai kyvyttömyydestä tukea häntä.
* Opiskeluterveydenhuoltohenkilöstön tietämys vulvodyniasta ja sen hoitomenetelmistä todettiin keskitasoa heikommaksi. Koulutusintervention jälkeen tietämys nousi merkitsevästi.

Loppupäätelmä: Sairauden hyväksymistä osaksi minuutta ja naiseutta edistivät kumppanin tuki sekä terveydenhoitohenkilöstöltä saatu tuki ja tieto. Terveydenhuoltohenkilöstön tietämystä tulee siis lisätä erilaisilla opetuksissa ja koulutuksilla!

Tahdon osaltani edistää vulvodyniaa sairastavan potilaan hoitoa ja jakaa myös tietoa terveydenhuoltoalalla! Sitä kohti...


Lähde: Törnävä, M. 2017. Vastaanotolla vulvodyniaa sairastava nainen. Koulutusinterventiotutkimus vulvodynian ja sen hoidon tietämyksestä terveydenhuoltohenkilöstöllä. Akateeminen väitöskirja. Tampereen yliopisto

0 0
Feed