Vulvodynia-Millainen kiputila se oikein on?


Vastaanotollani käy runsaasti naispotilaita/asiakkaita hankalan kipuoireyhtymän vuoksi. He ovat saattaneet pitkäänkin joutua hakemaan apua eri lääkäreiltä vaivoihinsa. Vulvodynia on h...

Vastaanotollani käy runsaasti naispotilaita/asiakkaita hankalan kipuoireyhtymän vuoksi. He ovat saattaneet pitkäänkin joutua hakemaan apua eri lääkäreiltä vaivoihinsa. Vulvodynia on huonosti tunnettu ulkosynnyttimen kiputila, joka pahimmillaan saa aikaan ahdistusta, häpeää, parisuhdeongelmia ja läheisyyden välttelyä.

Vulvodyniaa voidaan kuvata vulvan epämukavuutena, jota parhaiten luonnehtii polttava kipu vailla näkyviä löydöksiä ja jonka syynä ei ole mitään tunnettua neurologista häiriötä. Se on oireyhtymä, joka tarkoittaa häpyalueen tai ulkoisten sukupuolielinten pintapuolista kiputilaa. Vulvodyniania nimitys on varsin muuttuvaa ja sen katsotaan sisältävän vulvan eri kiputiloja. Se voidaan jakaa kolmeen alatyyppiin: hermokiputyyppiseen eli dysesteettiseen vulvodyniaan, emättimen eteisen kosketusarkuuteen eli vulvan vestibuliittioireyhtymään (VVS) ja sykliseen vulvovaginiittiin. Arviolta n. 6-13 % naisista kärsii siitä ja valtaosa heistä on nuoria naisia.

Vulvan vestibuliittioireyhtymä

Vulvan vestibuliittioireyhtymässä kivut ilmenevät emättimen eteisen penetraatioon ja kosketukseen liittyen. Emättimen eteisen alueella esiintyy kosketusarkuutta ja usein myös ihottumantyyppistä ärsytystä Skenen tai Bartholinin rauhasten ympäristössä. Kivut saattavat estää yhdynnän osittain tai kokonaan ja kivun pelko taas estää kiihottumista. Kipua ei juurikaan esiinny muuten, eikä se rajoita harrastuksia tai liikkumista. Primaarinen VVS on usein alkanut jo menarkeiässä tamponin asettamisen yhteydessä ja sekundaarinen muoto vasta yhdyntöjen alkamisen jälkeen. Välissä voi olla useita oireettomia vuosia. Mitä pidempi kipuhistoria on, sitä useammin potilaalle on kehittynyt myös lantionpohjan ja emätintä ympäröivien lihaksiston kouristus eli vaginismi.

Syklinen vulvovaginiitti

Syklinen eli jaksottainen vulvovaginiitti on vulvodynian alatyypeistä yleisin muoto. Oireet voivat vaihdella kuukautiskierron mukaan, ollen pahimmillaan kuukautiskierron ovulaatiovaiheessa, jolloin munasolu vapautuu puhkeavasta munarakkulasta tai juuri ennen kuukautisia tai niiden aikana. Syklistä vulvovaginiittia esiintyy hedelmällisessä iässä olevilla naisilla. Tyypillistä kutiavalle ja polttavalle kivulle on ilmaantua aina samoihin aikoihin. Kipua esiintyy tyypillisesti vasta yhdynnän jälkeen ja se voi pahentua seuraavina päivinä. Syklinen vulvovaginiitti saa alkunsa useimmiten hiivasieni-infektiosta (Candida), jonka johdosta häpyhuulissa ja emättimessä voi olla kutinaa, kirvelyä, paksua märkävuotoa ja turvotusta.

Dysesteettinen (essentiaalinen) vulvodynia

Dysesteettinen eli hermokiputyyppinen vulvodynia paikallistuu vulvaa hermottavien hermohaarojen alueella ja sitä esiintyy useimmiten yli 40-vuotiailla naisilla.(Kuva alla) Tutkimuksissa on osoitettu lisääntynyttä hermotusta vulvan alueella, mutta ei tiedetä onko hermostollinen liikakasvu syy vai seuraus. Kipu on usein kroonistunutta ja jatkuvaa, luonteeltaan polttavaa tai pistävää ja kestänyt vähintään 3 kuukautta. Polttava kipu muistuttaa vyöruusukipua. Kipu ei yleensä häiritse yöunta, mutta pahenee iltaa kohti ja paikallaan istuminen pahentaa sitä. Liikunta sitä vastoin lievittää kiputilaa. Kipu säteilee usein reisille, peräaukon seutuun, virtsaputkeen tai välilihaan. Gynekologisen sisätutkimuksen yhteydessä istuinkyhmyn sisäpuolen painaminen usein provosoi kiputilan. Sitä voi ilmaantua ilman ärsyttävää ja laukaisevaa tekijää normaaleissa päivittäisissä toiminnoissa (hermoperäinen vulvodynia). Tavallisemmin kipu kuitenkin ilmenee kosketuksesta esim. yhdynnässä tai gynekologisissa tutkimuksissa (vestibuliitti). Oireisiin voi liittyä myös tihentynyttä virtsaamistarvetta tai virtsarakon kipua. Syklisessä eli jaksottaisessa vulvodyniassa oireet voivat vaihdella kuukautiskierron aikana.

Lähdeteokset:
*Haefner, H. 2012. Vulvar pain- afrequent cause for women’s suffering. Luentosarja. Saatavissa:
http://www.issvd.org/document_library/HAEFNER_VulvarPain.pdf
*Paavonen J. 2013. Vulvodynia. Suomen lääkärilehti 7/2013 vsk 68; 487 - 490
* Väisälä, L. 2006. Naisen seksuaaliongelmat. Teoksessa: Seksuaalisuus. Toim: Apter, Väisälä & Kaimola
* Soper, D. 2009. A practical approach to vestibulitis. OBG management. 4/2009. Vol. 21. No.5. 52 - 60
* Reed, B.D. 2006. Vulvodynia: Diagnosis and management. American family physican 2006. Apr 1; 73 (7). Saatavissa: http://www.aafp.org/afp/2006/0401/p1231.html
* Kero, K. 2014. Vulvodynia. Luentosarjamateriaali koulutuspäivästä: Kipeä seksuaalisuus 23.10.2014

0 0
Feed