Vulvodynialle altistavia tekijöitä


Vulvodynialle altistavia tekijöitäVulvodynia-kipuoireyhtymälle ei aina löydy selittävää syytä. On kuitenkin olemassa riskitekijöitä, jotka saattavat olla osallisina kivun syntyyn tai ...

Vulvodynialle altistavia tekijöitä

Vulvodynia-kipuoireyhtymälle ei aina löydy selittävää syytä. On kuitenkin olemassa riskitekijöitä, jotka saattavat olla osallisina kivun syntyyn tai sen jatkumiseen.

Vulvodynian aiheuttaja jää usein epäselväksi ja sen vuoksi diagnosointi saattaa olla vaikeaa tai pitkittyä ja hoidon aloitus viivästyä. Tutkimuksissa on todettu geneettinen alttius vulvodyniaan erityisesti valkoisella ihmisrodulla. Tutkimusten mukaan hormonaalisilla syillä on pääasiallinen osuus taudin synnyssä. Varhaiset kuukautiset, nuorella iällä aloitetut yhdynnät sekä nuorena (10 - 15-vuotiaana) aloitettu tai pitkäaikainen (yli 2 vuotta) ehkäisypillereiden käyttö tai lisäävät riskiä vulvodynian syntymiseen. Tutkimusten mukaan matalahormonaalisilla (etinyyliestradioli 20 µg) yhdistelmäpillereillä on nelinkertainen riski lisätä vulvodyniaa verrattuna korkeahormonaalisiin ehkäisypillereihin (etinyyliestradioli 30 – 35 µg). Yhdistelmäpillereiden aiheuttama matala estrogeenitaso lisää hermopäätteitä ulkosynnyttimen alueella ja pillerien käytön aikana kipukynnys emättimen eteisen limakalvolla on alentunut. Ehkäisypillereiden ja muiden hormonaalisten ehkäisyvalmisteiden tiedetään ohentavan emättimen limakalvoa ja siten kipu voi pahentua.

Tutkimusten mukaan vulvodyniapotilailla on usein myös muita kipusyndroomia, kuten fibromyalgiaa (sidekudosten ja lihasten krooninen kiputila), ärtyneen suolen oireyhtymää, temporo-mandibulaarioireilua (leukanivelten toimintahäiriö) sekä interstitielliä kystiittiä (krooninen virtsarakon seinämän tulehdus ja kipuoireyhtymä). Vulvodyniaan voi liittyä myös genitaalialueen kasvaimia, kuten okasolusyöpä tai Pagetin tauti, joka voi myöhemmin muuttua pahanlaatuiseksi. Myös neurologisia sairauksia, kuten vyöruusua tai selkärangan hermojen puristusta voi olla edeltävästi.

Toistuvat hiiva- virtsa- ja sukuelintulehdukset, kuten herpes- ja HPV-infektiot (human papilloma virus), märkäiset emätintulehdukset tai emättimen bakteeritasapainon häiriöt (kutina, kuivuus) edeltävät usein oireiden alkamista. Yhdynnät ilman kiihottuneisuutta emättimen limakalvon ollessa kuiva, arvellaan olevan altistava tekijä. Virtsan korkea oksalaattipitoisuus (hapoista ja alkoholista syntyvä yhdistelmä) saattaa aiheuttaa kiputilaa emättimen eteisessä. Vulvodyniapotilailla saattaa olla myös erilaisia ihotauteja, kuten atopiaa, dermatiittia (ihotulehdus), vyöruusua, valko- ja punajäkälää tai psoriasista.. Allergioista erityisesti kontaktiallergia, joka aiheutuu tamponien tai pikkuhousunsuojien käytöstä, kumiallergia sekä sperma-allergia saattavat myös edesauttaa vulvodynian syntyä. Paikallisesti ärsyttävien aineiden, kuten hajusteiden, karvanpoistoaineiden, hygieniatuotteiden ja pikkuhousunsuojien käyttö saattaa edistää vulvodynian syntyä. Kirurgiset toimenpiteet, kuten episiotomia tai laserhoito sekä yhdynnästä tai synnytyksestä johtuva repeämä altistavat erityisesti hermotyyppiselle vulvodynialle.

Lantionpohjan lihasten kireyttä on epäilty myös vulvodynian syyksi. Vulvodyniapotilailla saattaa olla kohonnut lihasten jännitys lepotilassa, heikko palautuminen, heikentynyt kyky jännittää lihasta tai heikentynyt kyky aktivoida lihasta nopeassa temmossa. Lihasjännitys voi nousta jo pelkästään kivun pelosta. Gynekologisessa sisätutkimuksessa lantionpohjan lihakset voivat tuntua kireiltä ja aristavilta. Myös ryhdillä on merkitystä lantionpohjan lihasten tilaan, jolloin lantio voi kallistua liiaksi eteen tai lonkissa on virheellisesti ulkokiertoa. VVS – potilas kärsii usein myös selkäkivuista.

Vestibuliittioireyhtymään voi liittyä myös psyykkistä oireilua, mutta useimmiten se on enemmänkin seuraus kuin alkusyy. Tyytymättömyys parisuhteeseen, negatiivinen suhtautuminen seksuaalisuuteen ja seksiin, arkuus ja ujous arvellaan joko olevan osaltaan aiheuttamassa tai pahentamassa oireita. Pelkästään yhdynnän epäonnistuminen aiheuttaa ahdistusta ja masennusta sekä haittaa naisena olemisen kokemista. Kipu aiheuttaa seksuaalista haluttomuutta, pelkoa ja suorituspaineita sekä määrittelee pariskunnan seksuaalielämää. Törnävä, Koivula ja Suominen (2013) ovat tutkineet Naisten (N= 33) kokemuksia vulvodynian vaikutuksesta parisuhteeseen. Tulosten mukaan sairaus muokkasi parisuhteen vakautta ja muotoa. Suhdetta kuvattiin kipujen leimaamaksi. Sillä oli sekä vahvistava että heikentävä vaikutus parin kommunikointitaidoista riippuen. Sairauden koettiin myös vaikuttavan perhesuunnitteluun haittaavasti

Lähteet: 
*Väisälä L. 2006. Naisen seksuaaliongelmat. Teoksessa: Seksuaalisuus, Toim: Apter, Väisälä & Kaimola*
*Hope K. Haefner, Michael E. Collins,Gordon D. Davis, Libby Edwards, David C. Foster, Elizabeth (Dee) Heaton Hartmann,
Raymond H. Kaufman, Peter J. Lynch, Lynette J. Margesson,
Micheline Moyal-Barracco,, Claudia K. Piper, Barbara D. Reed, 
Elizabeth G. Stewart & Edward J. Wilkinson 2005. The vulvodynia quideline.https://www.nva.org/…/01/Haefner-Vulvodynia-Guideline-2005.…
*Tommola, P. 2014. Etiopathogenesis and Treatment of Localized Provoked Vulvodynia. Väitöskirja
*Heusala, K. 2003. Naisen seksuaalisuus 
*Barbara D. Reed, Siobán D. Harlow, Ananda Sen, Rayna M. Edwards, Di Chen & Hope K. Haefner 2012. Relationship between vulvodynia and chronic comorbid pain conditions.https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3566870/
*Haavisto M. 2011. Hankala potilas vai hankala sairaus. Tietoa huonosti tunnetuista sairauksista. Finn Lectura 
*Haefner, H. 2012. Vulvar pain- afrequent cause for women’s suffering. Luentosarja. Saatavissa: 
http://www.issvd.org/document_library/HAEFNER_VulvarPain.pdf
*Kero, K. 2014. Vulvodynia. Luentosarjamateriaali koulutuspäivästä: Kipeä seksuaalisuus. 23.10.2014 
*Engman, M. 2007. Partial vaginismus – definition, symptoms and treatment. Väitöskirja.
*Paavonen J. 2013. Vulvodynia. Suomen lääkärilehti 7/2013 
*Jernfors, V., Rekonen, S. & Paavonen, J. 2004. Fysioterapia yhdyntäkipua aiheuttavan vulvan vestibuliittioireyhtymän hoidossa. Suomen Lääkärilehti 20/2004 
*Törnävä, M., Koivula, M. & Suominen, T. 2012. Vulvodyniaa sairastavien naisten hoitokokemuksia. Tutkiva Hoitotyö 2012. Vol. 10 (4).

0 0
Feed